Vedonlyönti ja kasinopelaaminen Suomessa – tärkeimmät numerot ja tiedot

Suomalaisten rahapelaaminen on kasvattanut suosiotaan tasaisesti ja nopeammin kuin koskaan ennen aina 1990-luvulta asti. Tätä ennen rahapelejä, kuten lottoa, urheiluvedonlyöntiä ja hedelmäpelejä, pelattiin kuitenkin säännöllisesti. Ne kuitenkin monipuolistuivat ja muuttivat muotoaan vuosituhannen vaihdetta kohti mennessä.

Suurimman sysäyksen pelaamisen kasvuun toi internet, ja suomalaiset siirtyivät erittäin nopeasti pelaamaan ja lyömään vetoa nettiin. Tällä hetkellä yli 40 prosenttia rahapelaamisesta tapahtuu netissä. Kaikenlaiseen rahapelaamiseen on yhteiskunnassa suhtauduttu positiivisesti vuosikymmenien ajan, joskin ongelmapelaaminen on myös monesti ollut tapetilla Suomessa. Tästä syystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teettää joka neljäs vuosi täydellisen tutkimuksen suomalaisten rahapelaamisen tilasta ja etenkin ongelmapelaamisen kartoittamiseksi.

Lähes jokainen suomalainen pelaa rahapelejä

THL:n tutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 80 prosenttia 17-74-vuotiaista suomalaisista aikuisista pelaa ainakin jotain rahapeliä kerran vuodessa. Rahapelaamiseen käytetään keskimäärin noin 10 euroa viikossa, joka tarkoittaa yli 500 euroa vuodessa. Se on eurooppalaisten mittakaavojen mukaan erittäin suuri summa, ja suomalaiset päihittävätkin maailmantilastoissa kaikki Euroopan maat rahapelaamiseen käytetyssä rahamäärissä. Kyseinen summa kattaa myös urheiluvedonlyönnin.

Suomalaiset tykkäävät lyödä vetoa esimerkiksi formuloista, jääkiekosta, jalkapallosta, pesäpallosta ja talviurheilusta, kuten erilaisista hiihdoista. Suosituimmat rahapelit ovat kuitenkin lottopelit ja raaputusarvat sekä kasinoiden ulkopuoliset kolikkopelit. Yleisimmin rahapelejä pelattiin kaupassa, kotona ja kioskeissa. Nettipelaamisen määrä kasvoi vuosien 2015 ja 2019 välillä 13 prosenttiyksiköllä.

Suomessa rahapelejä säätelee arpajaislaki, joka asetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1965. Samalla valtionomisteinen Veikkaus Oyj on määritelty Manner-Suomen rahapelaamisen ainoaksi lailliseksi järjestäjäksi. Sen voittoja käytetään muun muassa edistämään kulttuuria, nuorison terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisemään ongelmapelaamista. Jälkimmäinen on myös syy, jolla monopoliasemaa myös ylläpidetään.

Ahvenanmaan rahapelaamisesta vastaa Paf, joka on samalla Veikkauksen kilpailija. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään tutkimukseen osallistuneista yli kuusi prosenttia ilmoitti pelanneensa rahapelejä myös sivustoilla, jotka eivät kuulu Suomen monopolijärjestelmään. Ulkomaisilla rahapelisivustoilla pelaavien määrä lisääntyikin tutkimusvuosien välillä kolmesta prosentista viiteen prosenttiin.

Suomalaiset pelaavat voitto mielessä

Tutkimuksessa on tullut ilmi myös mielenkiintoisia tietoja suomalaisten suhtautumisesta rahapelaamiseen. Kun yleisesti ottaen kaikenlaista rahapelaamista suositellaan pelattavan vain huvin vuoksi, suomalaisista yli puolet ilmoitti pelaavansa tarkoituksenaan ansaita rahaa. Vain hieman alle kolmannes kertoi pelaavansa jännityksen, mielihyvän ja viihteen takia. Ulkomaisilla sivustoilla tilanne muuttuu kuitenkin päinvastaiseksi: 44 % pelaa jännityksen ja mielihyvän takia ja 39 % voittaakseen rahaa.

Vastaajien mielestä monopolin ulkopuoliset sivustot eli pääosin ulkomaiset rahapelisivustot tarjoavat parempia kertoimia vedonlyönnissä ja palautusprosentteja kasinopeleissä. Lisäksi vaihtoehtojen määrä oli laajempi kuin Veikkauksen sivuilla, sekä kiinnostavampi. Suurin osa suomalaisista kannattaa nykyistä monopoliasemaa, mutta ulkomailta käsin toimivien rahapelisivustojen toimintaa ei myöskään haluta rajoittaa.

Tutkimukset ovat tuoneet myös hyviä uutisia

Tutkimusten päällimmäinen tavoite on kartoittaa ongelmapelaamisen yleisyyttä ja etenkin taipumusta riskipelaamiseen. Viimeisten kahden tutkimuksen – vuosien 2015 ja 2019 välillä – ongelmapelaamisen taso on pysynyt lähes samana, mutta riskipelaajien määrä on vähentynyt. Ongelmapelaajat tarkoittavat heitä, joille pelaamisesta on muodostunut henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti vakava ongelma. Riskipelaaminen taas tarkoittaa sitä, että pelataan sellaisella tasolla, että siitä voi muodostua myöhemmin ongelmapelaamista.

Ongelmapelaajia on ollut tasaisesti 3 % kaikista pelaajista, kun taas riskipelaajia oli viimeisimmässä tutkimuksessa noin 10 % vastaajista. Kyseinen prosenttiluku on vähentynyt hieman vuodesta 2015. Rahapelaamiseen käytetyistä varoista yli kolmasosa tulee juuri ongelmapelaajien taskuista eikä tilanne ole muuttunut merkittävästi vuosien saatossa. Ongelmapelaajat koostuvat myös yleisimmin heistä, joilla on taustalla myös mielenterveyden ongelmia ja päihteiden väärinkäyttöä.

Hevosurheilu vedonlyönnissä – suomalaisten ravirakkaus

Vielä 2000-luvun alkuun mennessä raviurheilujen vedonlyöntiä valvoi ja järjesti Toto, mutta vuonna  2017 se yhdistettiin entisten RAY:n ja Veikkauksen kanssa yhden katon alle Veikkaus Oyjiksi. Muusta vedonlyönnistä poiketen suomalaisella raviurheilulla on vankka kannatus ja yhteisöllisyys korostuu lajia kannattavien keskuudessa. Suurimpia ravitapahtumia seuraa kymmenet tuhannet ihmiset paikan päällä ja sadat tuhannet kotikatsomoissa.

Suomalaisten into lyödä vetoa raveissa on yhtä ainutlaatuista. Raveja veikataan noin 230 miljoonan euron verran vuodessa, joista palkintoina jaetaan kilpailuissa noin 18 miljoonaa euroa. Ravi- ja hevosurheilu saa myös oman osansa rahapeleistä saaduista voitoista. Nimittäin Veikkauksen tuottoja käytetään raviurheilun ja muunkin hevosurheilun kehittämiseen ja hevoskasvatukseen. Kyseinen summa on noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomalaisen vedonlyönnin ja rahapelaamisen tulevaisuus

Vuosia jatkuneet keskustelut Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän purkamisesta eivät ole tuottaneet tulosta, koska hallitustasolla sitä perustellaan ongelmapelaamisen torjunnalla. Kyseinen syy on myös sama, minkä takia EU sen sallii. Veikkaus on kuitenkin herännyt ulkomaalaisten sivustojen suosion nousuun ja keskustelu on siirtynyt siihen, että suomalaisten pelaajien rahansiirrot ulkomaalaisille sivustoille tultaisiin estämään pankkien toimesta lähitulevaisuudessa.

Tällä tavoin pyritään siihen, ettei suomalaisilta pankkitileiltä valuisi rahaa ulkomaisille sivustoille, vaan suurin osa rahapelaamisen käytetyistä varoista pysyisi Suomessa ja täten sitä voitaisiin valvoa. Kyseistä toimenpidettä on kuitenkin erittäin vaikea valvoa ja sen kiertäminen on helppoa. Se on otettu erittäin huonosti vastaan varsinkin vedonlyöjien keskuudessa, jotka perustivat sen perustella oman Suomen urheiluvedonlyöjät ry -yhdistyksen kampanjoidakseen vedonlyöjien etuuksien puolesta.

Vaihtoehtoisesti pöydällä on ollut myös mahdollinen lisenssijärjestelmään siirtyminen, aivan kuten naapurimaa Ruotsissa ja Tanska ovat tehneet. Tällä tavoin kaikenlaista rahapelaamista – myös ulkomaalaisten sivustojen – voidaan valvoa ja säädellä sekä samalla rahapelaamisen tuottoja voidaan kerätä vero- ja lisenssituloilla. Suomi on tällä hetkellä Norjan kanssa ainoa Euroopan sisäinen maa, jolla on käytössään monopoliasema. Monet maat ovat jo purkaneet omansa kansainvälistyneiden markkinoiden ja nettipelaamisen myötä, esimerkiksi Ruotsi vuonna 2019.