Vedonlyönti osana hauskanpitoa jalkapalloturnauksissa

[ivcs]
Type: article
Parent page: Pelistä nauttiminen -osio
[/ivcs]

Jalkapallon ympärillä pyörii runsaasti rahaa Suomessakin, puhumattakaan maailman suurimmista ja suosituimmista pelikentistä. Esimerkiksi HJK:n kokonaisbudjetti oli vuonna 2017 kaikkiaan 4 500 000 euroa ja pelaajabudjetti 1 300 000 euroa. SJK:n vastaavat luvut olivat 2 200 000 euroa ja 925 000 euroa. Jalkapallomenestyksestä lyödään myös vetoa. Suomessa Veikkausliiga tarjoaa mahdollisuuden vedonlyöntiin, mutta vetoa voi toki lyödä myös kavereiden kesken ja jopa ilman taloudellista panosta – ihan vain jännityksen lisäämiseksi.

Veikkausliigan toiminta Suomessa

Vuonna 2019 Veikkausliigan otteluohjelmaan kuuluu runkosarja, mestaruussarja, Haastajasarja sekä Eurolopputurnaus. Moni tutustuu etukäteen esimerkiksi mestaruuskertoimiin. Tarjolla on esimerkiksi maalikuningas-voittajavetoja sekä erikoiskohteena päävalmentajapotkujen arvuuttelua. Lisäksi tarjolla on esimerkiksi H2H-kohteita.

Veikkausliigassa on tällä hetkellä meneillään kausi 2019, joten liiga on toiminut jo vuosikymmeniä, sillä se perustettiin vuonna 1990. Toimitusjohtajan tointa hoitaa Timo Marjamaa ja liigassa pelaa kaikkiaan 12 joukkuetta. Sen hallitseva mestari on tällä hetkellä HJK, joka on myös ehtinyt kahmia eniten Veikkausliigamestaruuksia. Kaikkiaan näitä mestaruuksia HJK:lla on 13 kappaletta. ”Tunnusta väriä” on liigan motto.

Kun raha on pelissä

Kuten jo artikkelin alussa todettiin, niin jalkapallon piirissä pyörii paljon rahaa – ei ainoastaan vedonlyönnin, vaan myös joukkueiden budjettien kautta. Parhaimpien suomalaisten joukkueiden kokonaisbudjetit ovat miljoonien eurojen suuruisia ja pelaajabudjettikin yllittää ainakin HJK:n leirissä yli miljoonan.

Toisaalta suomalaisten pelaajien palkat eivät ole kovin korkeita, sillä vuonna 2001 pelaajan keskipalkka vuodessa oli ainoastaan 18 920 euroa ilman etuja ja etuineen 21 730 euroa päätoimisuuden ollessa 72%. Vuonna 2011 palkat olivat rymisseet vieläkin alhaisemmiksi päätoimisuusprosentin jopa noustua. Keskipalkka oli tuolloin ilman etuisuuksia 17 250 euroa ja etuineen 19 230 euroa päätoimisuuden ollessa 75%.

Tarkasteltaessa pelaajien keskipalkkoja vuosina 2001-2011, korkein keskipalkka löytyy vuodelta 2010. Tuolloin keskipalkka oli 22 580 euroa ilman etuuksia ja etuuksien kera 24 440 euroa. Tosin päätoimisuusprosenttikin oli huiman korkea eli 93%. Suomessa liigapelaajien palkat ovat siis todella kaukana siitä, mitä liigapelaajat ansaitsevat monissa muissa maissa. Ei siis olekaan ihme, että parhaat pelaajat hakeutuvat mielellään muualle pelaamaan heti, kun siihen vain aukeaa tilaisuus.