Maailmassa on käytössä useita erilaisia värijärjestelmiä, jotka soveltuvat erilasiin tarkoituksiin. Värijärjestelmät eivät ole keskenään samanlaisia, ja siksi esimerkiksi painotalot vaativat yleensä vaikkapa urheilujoukkueen ottelun käsiohjelmaan CMYK-värejä, kun taas verkkokuvissa käytetään RGB-värimaailmaa. Myös Grayscale-värimaailma on melko yleinen, koska harmaasävykuvia hyödynnetään monin paikoin.

Miten käytännössä tulkitsen värimaailmoja? Kerromme tässä artikkelissa hieman tarkemmin, mitä erilaiset värimaailman pitävät sisällään.

RGB värit

RGB:n nimi tulee sen englanninkielisestä alkuperästä, jossa R tarkoittaa punaista (red), G tarkoittaa vihreää (green) ja B tarkoittaa sinistä (Blue). RGB:n värit muodostuva siten, että kuvassa sekoittuvat keskenään punainen, vihreä ja sininen valo. Näiden valotaajuuksien yhdistelmillä saadaan värit oikeaksi ja mitä enemmän valoa kuvassa on, sen vaaleampia kuvan värit ovat.

RGB on käytössä pääasiassa erilaisilla elektronisilla laitteilla, kuten tietokoneilla, älypuhelimilla ja nykyaikaisissa televisioissa. Tämä perustuu pikselitekniikkaan: jokainen näytöltä näkemämme kuva muodostuu pienistä pikseleistä, jotka taas muodostavat kuvan kokonaisuudessaan. Mitä suurempi kuva on, sen enemmän siihen mahtuu pikseleitä ja sen tarkempi se luonnollisesti on.

CMYK värit

CMYK on yleensä painotalojen vaatimus, sillä RBG-värit eivät toimi oikein painokoneissa. Painomenetelmien väriavaruus ei ole yhtä laaja kuin RBG:ssä, joka aiheuttaa lopullisessa painotuotteessa selkeitä ongelmia. Esimerkiksi päällekkäisissä elementeissä, vaikkapa mustan taustan ja RBG-kuvan osuessa päällekkäin, saattaa kuva tahattomasti paistaa läpi mustan elementin takaa, vaikka sen kuuluisi kuva peittää.

CMYK saattaa olla tuttu monelle esimerkiksi tulostimien värikaseteista. CMYK tulee sanayhdistelmän englanninkielisistä juurista, jossa C tarkoittaa Cyania (syaani), M tarkoittaa Magentaa (magenta), Y tarkoittaa Yellowia (keltainen) ja K tarkoittaa Keytä (eli avainväriä, käytännössä mustaa). Värimaailman perusvärit sopivat painokoneisiin ja on luotu nimenomaisesti siihen tarkoitukseen. Nämä ovat neliväripainon perusvärit.

Se, miksi läpinäkyvyysongelmia saattaa tulla, on se, että neliväripainossa jokainen väri painetaan paperille erikseen, ja värien voimakkuutta säädetään rasteripisteillä. Mitä enemmän CMYK-värimaailmassa on käytetty värejä, sen tummempi painotulos on.

Pantone värit

Pantone-värit (eli spottivärit) on seurannut CMYK-värimaailmaa painoteollisuuden perusmallina, vaikka CMYK on edellään käytössä monin paikoin. Pantone-värien etu on, että nelivärisarjaa ei tarvitse käyttää, vaan värimusteet sekoitetaan ennen painamisen aloittamista, joista saadaan syntymään oikeanalainen väri valmiiksi. Tämä poistaa myös suuren osan kohdistusongelmista, ja laatu pysyy tasaisena. Myös värimaailma laajenee Pantonen myötä ja sillä voidaan poimia värikartalta juuri haluttu väri.

Pantonen, eli PMS:n, nimi tulee englanninkielisestä termistä Pantone Matching System. Sitä erityisesti hyödynnetään esimerkiksi t-paitojen, huppareiden ja muiden tekstiilikappaleiden painatuksissa. Myös paperille painetuissa tuotteissa Pantone-värejä hyödynnetään sen halpuuden vuoksi.

Muita värijärjestelmiä

CMYK, RGB ja Pantone ovat yleisimmät värijärjestelmät, mihin saatat törmätä arkipäiväisissäkin asioissa, mutta olemassa on myös muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi harmaasävykuvat ovat suosittuja monessa paikassa, ja niistä käytetään termiä grayscale. Käytännössä harmaasävykuvissa on väripisteitä mustan ja valkoisen väliltä ja niitä säädetään omalla asteikollaan.

Harvemmin käytetty värijärjestelmä LAB-värit on myös yksi vaihtoehto, jossa pystytään määrittämään jokainen väri erittäin tarkasti. Kolmivärikanavaisissa LAB-väreissä määritellään prosentuaalisesti ensin värien kirkkaus ja sitten kaksi erillistä värisävyä kahden muun värikanavan kautta. Käytännön töissä LAB-järjestelmää ei hyödynnetä juuri koskaan.

Värijärjestelmien hyödyntäminen

Usein esimerkiksi kuvanmuokkauksella vaikkapa Adoben Photoshopilla tai suunnittelu Elementsillä vaatii värijärjestelmien tuntemista. Värejä on ohjelmissa usein helppo muuttaa hyvällä lopputuloksella, mutta se kannattaa muistaa tehdä, ennen kuin laittaa vahingossa esimerkiksi RBG-kuvia painoon.

Netissä on paljon muitakin hyviä ohjelmistoja, joilla värisävyjen säätäminen onnistuu hyvin. Netissä piilee kuitenkin nykyään myös paljon vaaroja ja roskasisältöä, joten kannattaa pitää huoli, että virusturva avast-antivirus.fi on kunnossa ja käytät VPN:ää ilmainenvpn.fi.