Jalkapallo tarjoaa tehokkaan, monipuolisen sekä kärsivällisyyttä kehittävän liikuntamuodon. Se onkin oletettavasti yksi suosituimmista maapallon urheilulajeista, sillä noin puoli miljoonaa suomalaista on löytänyt tiensä jalkapallon maailmaan. Mukaan mahtuu siis myös oiva joukko lapsia sekä nuoria. Täysin uuden harrastuksen aloittaminen vaatii rohkeutta ja sen säännöllinen jatkuvuus sitoutuneisuutta. Vanhemman rooli on toimia kannustajana sekä oppaana, jotta lapsi saisi liikunnasta kaiken mahdollisen ilon irti.

Olemme kaikki erilaisia liikkujia ja tähän kastiin kuuluvat myös lapset. Jalkapallon harrastaminen vaatii ohjatussa ryhmässä liikkumista, jossa on pystyttävä olemaan myös oma-alotteinen. Nämä kaikki ovat tärkeitä harjoittelun osa-alueita pienelle lapselle, niiden myös yhdessä tukiessa verkostoitumista sekä uusien ystävyyssuhteiden luomista.
Jalkapallo on lajina hyvin kilpailuhenkinen, joten on tärkeää saada lapsi ymmärtämään harjoittelun sekä kilpailemisen ero. Vaikka lajissa pyritään saamaan oma joukkue voittoon, tulisi sen samalla kuitenkin tarjota mahdollisuus oppimiseen sekä viihtymiseen liikunnan parissa. Jos harjoittelun lomassa vanhemmat tarvitsevat hetken omaa aikaa, voi siinä olla kohteena esimerkiksi kaikki netin parhaat kasinot.

Vaikka jalkapallo onkin hektinen laji, jossa avautuu lapselle oiva tilaisuus opetella monipuolisesti uusia taitoja, tulisi sen ennen kaikkea innostaa kaikenlaisia lapsia liikkumaan sekä harrastamaan. Myös harrastuksen säännöllinen toistuvuus luo rytmiä, joka taas luo lapselle turvallisuuden tunnetta. Kaikkien lasten mieltymykset eivät tietenkään kohtaa aikuisten kanssa. Jalkapallon ollessa kilpailuhenkinen joukkuelaji, se voi myös asettaa lapselle paineita voittamisesta sekä lajissa hyvin pärjäämisessä. Vanhemman tulisikin antaa lapselleen mahdollisuus puhua omista mieltymyksistään, jotta jokainen sitä haluava saisi liikkua juuri haluamallaan tavalla.

Oma vanhempi on paras tukija sekä kannustaja

Vaikka varmasti jokainen lapsi haluaa harrastaa jossain muodossa, eivät kaikki välttämättä nauti kilpailemisen sykkeestä. Jalkapalloa onneksi voikin harjoittaa monessa eri muodossa eikä kaikkiin seuroihin kuuluminen välttämättä edellytä kilpakentille ryhtymistä. Vanhemman tehtävä onkin pysyä tasaisesti ajan tasalla lapsen mieltymyksistä, kannustaa sekä tukea ohjatussa liikunnassa toimimista.Kun lapsi saa vahvistusta jalkapallossa edistymiseen sekä omien taitojensa kehittymiseen, se vahvistaa laajasti lapsen omaa, liikunnallista itsetuntoa sekä motivoi jatkamaan lajin parissa.

Aikuisen olisi hyvä kartoittaa lapsen omia tavotteita liikkumisen suhteen säännöllisesti. Millaisesta liikkumisesta hän pitää ja millaisia onnistumisen kokemuksia hän haluaa esimerkiksi jalkapallon parissa saavuttaa?

Harrastuksen alkuvaiheessa aikuisen voisi olla hyvä pohtia seuraavanlaisia asioita:

Onko harrastuksen tavoitteena kilpailemiseen kannustaminen, vai laajasti onnistumisten kokemusten saavuttaminen?
Onhan liikuntalaji täysin lapsen itsensä oma päätös?
Millainen on aktiivisen harrastuksen, vapaa-ajan sekä lapsen tarpeellisen oleilun kombinaatio?
Asetanko lapselleni realistiset rajat, jossa hänen oma jaksamisensa on huomioitu?
Olenhan varautunut sopivien liikuntavarusteiden sekä muiden kustannusten hoitamiseen?

Sopivasti kaikkea – rasittavaa sekä kevyttä liikuntaa

Säännöllinen harrastaminen, arjen aktiivisuus ja monipuolinen hyötyliikunta, ovat tärkeitä osa-alueita tukemaan lapsen monipuolista, rasittavaa liikuntaa. Ohjatun jalkapallon harrastustoiminnan ja siihen yhdistetyn, arkisen aktiivisuuden tulisi yhdessä muodostaa toinen toistaan tukeva kokonaisuus. Liikkumisen tulisi vastapainoksi tarjota myös rentoutta sekä mukavaa toiminnallista yhdessäolemista.

Onkin tutkittu, että lapsen oma kyllästyminen lajiin on suurin syy sille, miksi urheiluseuroissa harrastaminen lopetetaan. Tämä voi johtua monesta eri asiasta, esimerkiksi jalkapallon pelaamisesta on voinut tulla liian totista tai harjoituskertoja on liikaa. Lapseen ei tulisikaan liian aikaisin kohdistaa ammattilaisjalkapalloilijan haaveita, eikä harjoitusten tulisi siivittää kilpa- tai huippu-urheilun kriteerejä.
Erilaiset liikuntasuositukset ovatkin vanhemmille hyvä tukipylväs lapsen liikkumisen tukemisessa. Suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua ainakin 2 tuntia päivässä reipasta liikuntaa. Tämän rinnalla on hyvä muistaa, ettei lasten sekä nuorten liikunnassa haeta ylirasittumisen riskiä.

Vaikka monet seurat tarjoavatkin avoimen ja kehittävän mahdollisuuden liikkumiseen, voi kynnys lapselle osoittautua silti liian korkeaksi. Aikuisen olisi tärkeää kartoittaa lapsen kipupisteet sekä pysyä tukena mahdollisten huolien varalta.
Laajoissa tutkimuksissa on huomattu, että erilaisissa urheiluseuroissa harrastavat lapset nukkuvat paremmin sekä kärsivät vähemmän alakuloisuudesta ja yksinäisyyden tunteesta. Onnistuneimmillaan aktiivinen lajiharrastus tarjoaa lapselle turvallisen tilan harjoittaa esimerkiksi epävarmuuden sietokykyä, itsensä ylittämistä ja oman terveyden edistämistä.

Jalkapallon on sanottu olevan yksi maailman kalleimista harrastuksista, esimerkiksi jääkiekon tai ratsastuksen ohella. Onneksi varusteita voi ostaa myös paljon käytettynä, eikä pienillä lapsilla vaadita vielä ammattilaistason varustuksia.